Frank Zappa "Cruising With Ruben & The Jets"
By Marko Virta
FRANK ZAPPA: CRUISING WITH RUBEN & THE JETS
(Zappa Records CD ZAP 4), 1987
Cheap Thrills/ Love Of My Life/ How Could I Be Such A Fool/ Deseri (Collins/Buff)/ I'm Not Satisfied/ Jelly Roll Gum Drop/ Anything (Collins)/ Later That Night/ You Didn't Try To Call Me/ Fountain Of Love (Zappa/Collins)/ "No. No. No."/ Anyway The Wind Blows/ Stuff Up The Cracks
(Kaikki, paitsi mainitut, Zappan piisej )
1968 Frank Zappa osallistui yhtyeensä The Mothers of Inventionin kanssa projektiin, jossa oli tarkoitus tehdä albumillinen 50-luvun musiikkia. Zappalle on doo wop/teinipop ollut aina suuri intohimo. Tämäkin salanimellä Ruben & The Jets julkaistu levy on tehty tosissaan; kyseessä ei siis ole herja.
Francis Vincent Zappa (s.21.12.1940) kuuluu niihin legendoihin, jotka ovat levyttäneet jo 50-luvulla. Zappa soitteli 50-luvun alkupuolella rumpuja kouluyhtyeessä The Ramblers ja 50-luvun loppuun mennessä hän oli siirtynyt jo kitaraan sekä yhtyeisiin The Blackouts ja The Boogie man. Levylle Frank Zappa pääsi ensimmäisen kerran 1959, jolloin mieheltä julkaistiin levyllinen soundtrack-musaa elokuvaan "Run home slow". Reilun aivopesun hitaista balladeista ja rhythm & bluesista Zappa sai high school-aikoinaan Californiassa.
"Cruising with"-LP:tä pidetään ensimmäisenä 50-luvun revival-levynä. Joulukuussa 1968, jolloin tämä siis ilmestyi, tällainen musiikki ei ollut millään tavalla pinnalla eli Zappa teki "Cruising with"-LP:n (Verve V6 5055) kunnianosoituksena musiikille, jota hän vielä tänäkin päivänä arvostaa. 70-luvulla perustettiin oikea Ruben & the Jets, mutta tuossa versiossa Zappa oli vain vierailevana artistina.
Tämän levyn tekee ajankohtaiseksi se, että se julkaistiin viime syksynä uudelleen ainoastaan CD:nä. Zappa on miksannut tuottamansa levyn kokonaan uudelleen, minkä on oltava vain hyvä asia, sillä ei kai äijä nykytekniikka apunaan voi huonompaan tulokseen päätyä. On hyvä, että Zappan kaikki levyt julkaistaan uudelleen edes laserlevyinä, sillä vinyyliversiot Frank Zappan vanhoista levyistä ovat harvinaisia ja uusintajulkaisuistakin saa maksaa jopa pari sataa markkaa.
Ainoa piisi joka poikkeaa sanoituksiltaan tavanomaisesta teinipoppiisistä, on levyn ensimmäinen raita "Cheap thrills" ja se onkin härski. Muut piisit ovat sanoituksiltaan täynnä kliseitä ja latteuksia, joita tällaisen musiikin yhteydessä on totuttukin kuulemaan. CD:ltä edukseen erottuvia piisejä ovat vauhtipalat "Cheap thrills", "Jelly roll gum drop" ja "No. No. No.". Piisit "How could I be such a fool" "I'm not satisfied", "You didn't try to call me" ja "Anyway the wind blows" li julkaistu jo 1966 Zappan "Freak out"-tuplalla (Verve V6 5005) mutta tätä levyä varten ne saivat uudet, veltommat sovitukset sekä osittain uudet sävelet. Nämäkin versiot ovat hyviä.
The Mothers of Inventionin päälaulaja Ray Collins on ollut tekemässä myös piisejä. Collinsin tekemät laulut eivät poikkea Zappan tekemistä. Frank Zappa ei siis laula laulujaan tälläkään levyllä vaan tyytyy (?) taustalauluun (bassolauluosuudet) sekä kitaralla sooloiluun. Soittopuolesta vielä sen verran, että joissakin piiseissa on käytetty jopa kontrabassoa. Konttis on äänitetty siten, että bassottelu myös kuuluu. Koska kyseessä on cruising-musa, on myös torvisektio levyllä mukana. CD:n viimeinen piisi "Stuff up the cracks" on sovitukseltaan hieman vapaampi, sillä siinä Zappa soittaa pitkähkön kitarasoolon wahwahin kautta. Koko levyllä yhtyeen soitanto on leppoisaa ja ylitsepursuava tuotos antaa levylle onnistuneen keikkatunnelman.
Ja koskapa tämä on CD-arvio, on paikallaan muutama sana saundeista. "Cruising with"-CD on digitaalisesti uudelleenmiksattu (ADD) eli saundit ovat mahdollisimman hyvät. Vain jos CD olisi alkuperäisesti äänitetty digitaalisesti, olisi tulos vielä parempi ja samalla myös paras mahdollinen (DDD). 50-luvun (myös 60- ja 70-luvun) nauhoituksista koostuvat CD:t ovat yleensä julkaistu muodossa AAD (Analoginen nauhoitus, Analoginen masterointi, Digitaalinen masterointi CD:lle).
"Cruising with" todistaa sen, että 50-luvun musiikkia voi tehdä aidontuntuisesti, vaikkei sitä olisikaan äänitetty 50-luvulla.
-Marko Virta
Read by OCR software. If you spot errors, let me know afka (at) afka.net