The Mothers "Just Another Band From L.A."

By Jukka "Waldemar" Wallenius

Musa, July 1972


THE MOTHERS
Just Another Band From L.A.

(Reprise/Bizarre MS 2075)

»Ei tämä mitään musiikkia ole», sanoj vaimo. »Ei niin, tämä on absurdia teatteria», oli minun loukkaantunut vastaukseni. Levylautasella oli »Billy the Mountaim» (24 min, 42 sek.) ja se taitaa olla jotain siltä väliltä.

Levy on äänitetty Kalifornian yliopiston Pauley Pavilionissa, Los Angelesissa elokuun 7. päivänä 1971. Mothersien kokoonpano tuona iltana (taitaa olla sama tälläkin hetkellä) oli: F. Zappa (kitara & vokaalit), Mark Volman & Howard Kaylan (laulu & hullutukset), Ian Underwood (puhaltimet, kosketinsoittimet & vokaalit), Don Preston (koskettimet & mini-Moog), Jim Pons (basso & vokaalit) ja Aynsley Dunbar (rummut).

Alkuperäisen Mothersin hajottua Zappalla oli vaihe, jossa hän keskittyi vahvasti instrumentaalimusiikkiin (»Hot Rats», »Burnt Weeny Sandwich») – itse asiassa vasta tällöin hän alkoi saada arvostusta kitaransoittajana (hyvä sijoitus NME:n muusikkojen keskuudessa järjestämässä äänestyksessä). Mutta kunhan entiset Turtles-vokalistit Volman & Kaylan liittyivät, niin pääpaino on nyt sanoilta, »laululla» ja »lausunnalla». V & K menevät Turtles-tyylistä toiseen äärimmäisyyteen.

Vanha Mothers (josta on nyt jäljellä Zappa, Underwood sekä vuosi sitten riveihin palannut Don Preston) oli onnistunut yhdistelmä vokaalia ja instrumentaalia. En halua millään muotoa arvostella nykyisiä Motherseja (Ei! Tämä levy on hauska!), sillä Zappa on kummingin samanlainen kuin minä: tekee yleensä mitä lystää ja vähät välittää siitä mitä muut (etenkin kriitikot) ajattelevat. Ei siis hyödytä morkata tätä levyä mistään.

Jos ette ole ennen ostaneet Zappan tuotantoa, kannattaa ostaa ennemmin vaikka »Mothermania»-kokoelma ja jos pidätte siitä eli pääsette sisälle, niin alkakaa kerätä Zappaa lähtöpisteenä »Freak Out», Mothersien ensimmäinen LP.

Nyt esillä oleva LP on sangen hyvää jatkoa Zappan uralle. Olisi hauska tietää onko nykyisen kokoonpanon jäsenillä vapaammat kädet toteuttaa itseään kuin entisen. Tuntuu siltä, kuin Volman & Kaylan mesoisivat paljon itsenäisemmin kuin alkuperäisen bändin päävokalisti Roy Estrada.

»Call Any Vegetable» on ainoa ura, josta minulla on huomauttamista. Se ei ole yhtä hyvä kuin alkuperäinen, joka oli kompaktimpi (tiiviimpi ja kohesiivisempi (ehjempi). »Billy the Mountain» on mainio. Kertoo vuoresta (!) nimeltä Billy, jonka tyttöystävä Ethel on hänen olallaan kasvava puu (!). Billy saa tekijänoikeusrahansa ja pari lähtee lomalle. Aiheuttaen siinä ohessa pienet hävityksen kauhistukset. Salainen agentti Studebaker Hoch yrittää viedä Billyn suorittamaan kansalaisvelvollisuuttaan, mutta epäonnistuu surkeasti.

Vaimo ei tajunnut koko hommasta mitään, sanoi vain: »Tuohon nyt pystyy kuka tahansa». Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.

Muut piisit: Eddie, Are You Kidding? – Magdalene – Dog Breath

(J.W.)

Read by OCR software. If you spot errors, let me know afka (at) afka.net